tiistai 18. syyskuuta 2018

Lomalta energiaa – muistoja Utsjoelta ja Gotlannista

Olin heinäkuun alussa muutaman päivän lomalla Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Utsjoella. Maisemat ja valon määrä oli häkellyttävän upea kokemus, jota voi suositella kaikille suomalaisille. Samaa voi sanoa myös Gotlannin saaresta, jossa kävimme vaimoni kanssa pyöräilemässä. Se on hieno ja rauhallinen saari, jonka maisemat antavat myös paljon.

Keskiyön aurinko, tunturit, jokien ja tunturijärvien puhtaat vedet sekä hiljaisuus ovat nautinto, jota ei normaalina arkena voi kokea. Olimme sen verran syrjäisessä paikassa, Vetsijoella, että kännykkä ei toiminut yöpymismökillämme. Ja sekös oli kivaa, kerrankin ei tullut lomalla luettua sähköposteja! Tunturin rinnettä piti kavuta melkoinen tovi, ennen kuin yhteys löytyi.

Vetsijoki by night, noin puolenyön jälkeen. Valoa, kuohua ja kohinaa riitti 24/7, vaikka joen pinta olikin hyvin alhaalla.

Tunturin päällä. Taustalla häämöttää Teno. Maisemat ovat karun kauniit ja laella on aivan puutonta.
Vetsijoki – puhdasta ja raikasta, suoraan kuksaan! Ja onneksi, sillä tänne olisi ollut juomavesissä kantamista. Mökki kun ei ollut tien päässä.
Taustalla häämöttää Tenojoki. Hyttysverkkoa en käyttänyt kuin pari kertaa – kävi hyvä tuuri. Lämpötila oli kyllä yllätys, parhaimmillaan oli 32 astetta terassin varjossa.
Evästystä pikku patikoinnin jälkeen – trangia on taattu väline näissä olosuhteissa.















Kuuden päivän varusteet mahtuivat kahteen reppuun, osansa vei eväät. Makkarat tuli ostettua turhaan, sillä pysyimme kalassa.




Suuntasimme vaimoni kanssa Gotlantiin retkipyörillä. Tämä oli jo kuudes kesä tätä lomamoodia. Reittimme kulki kotoa Naantalin kirkkopuiston kupeesta näin: Turku-Tukholma-Nynäshamn-Visby. Kaksi laivamatkaa ja siirtymät päälle. Lämmin kesä kruunasi matkan, ja juomatankkauksesta täytyi pitää huolta. Ruotsissa oli pyöräteitä selvästi Suomea enemmän, ja ne olivat hyvin merkittyjä. Ainoastaan Tukholmasta ulospääsy vei hieman enemmän aikaa lukuisien tietöiden takia.


Visbyseen pääsimme hyvissä ajoin – ja ei kun teltta pystyyn. Tässä on seuraavan kahden viikon luxus-majoitus. Paljon teimme matkalla ruokaa itse, toki ajoittain herkuttelimme paikallisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Trangia oli monta kertaa käytössä, ja päivän päätteeksi olikin yleensä hirmuinen nälkä polkemisen jälkeen. Päiväetapit olivat noin 30–67 km, mikä oli tämän kesän helteissä aivan tarpeeksi.


Visbyssä on kaunista, vanhaa muuria jäljellä pitkät pätkät, ja se on hyvässä kunnossa. Käytännössä koko vanha kaupunki on muurien sisällä. Monet talot olivat rakennettu aivan muuriin kiinni. Kaupunki oli jyrkän rinteen varteen rakennettu, eli täällä sai kävellä ja pyöräillä ihan tosissaan. Kaunista oli. 


Visbyn satamassa oli viehättäviä jäätelö- ja ruokapaikkoja moneen makuun. Turisteja oli paljon, mutta ei ruuhkaksi asti. Saavuimme sopivasti Allmedals Veckanin päätteeksi, joten se humu oli hiljentynyt. 


Komeat pyörät vertaistensa seurassa. Tässä ”kaupunkivarusteltuna”, eli ilman telttaa ja muuta kamaa – siis kevytretkeilyä. 
Löytyi saarelta myös korkeita paikkoja. Tässä Högklinten, joka on Visbystä etelään muutama kilometri. Muualla saarella oli vähänlaisesti mäkiä, mutta länsirannikolla sentään muutama terävä töppäre. Pyöräteitä oli vain kaupungeissa, ja maaseudulla sai ajaa osittain leveillä pientareilla, mutta oli siellä kapeaakin ihan riittävästi. Autoilijat antavat tilaa kohtuullisen hyvin ja muita pyöräilijöitä on paljon.


Meidän retkemme suuntautui Gotlannin pohjoisosaan ja eritoten Fårön saari oli hieno kokemus. Auringonlaskut olivat upeita, sillä Itämeren ulappa oli ”rannatonta”.


Tästä Fårö tunnetaan: raukkialue saaren länsirannalla. Upeita luonnon ja meren luomia kalkkikivimuodostelmia. Korkeimmat olivat 14-metrisiä. Täällä kului pari tuntia nopsaan.



Sliten kaupungissa oli vanha tuulimylly ja uudempi vesitorni. Tämän kaupungin moni muistanee kymmenien vuosien takaa Saksaan suuntautuneiden reittilaivojen pysähdyspaikkana.

Yhdeksän päivää Gotlannin saarta kiertäen sujui nopeasti ja ihastuimme paikkaan. Ensi kesänä on todennäköisesti vuorossa saaren eteläinen osa.

Paluumatkalla seisahduimme pariksi päiväksi Tukholmaan, joka antoi parastaan auringon helliessä matkalaisia. Uudenlainen Tukholma tuli koettua ja myös täällä pyörätiet oli hoidettu huipusti!


Paluureittimme meni Maarianhaminan kautta Hummelvikiin, josta Brändön Torsholmaan. Varsinais-Suomeen laskeuduimme Kustavin Vuosnaisten kautta, josta tuttua reittiä Teersalosta Merimaskun kautta kotiin.

Reissu tiivistetysti: 16 päivää, 4 laivamatkaa, 7 lautta- ja lossimatkaa sekä 585 kilometriä polkemista. Näistä sai jälleen uutta virtaa täyteen syyskauteen!

Pasi Haarala

toimitusjohtaja
Naantalin Energia Oy

maanantai 3. syyskuuta 2018

Paikalliset haasteet

Sähkömarkkinoilla toimii lukuisia suurempia ja pienempiä energiantuotantoyhtiöitä, joista kuluttaja voi valita mieleisensä toimittajan ja myös monilla tavoilla tuotettua energiaa mieltymyksensä mukaan. Sähkön siirron suhteen valinnanvaraa ei ole, siihen voi vaikuttaa vain asuinpaikan valinnalla.

Yhtiöiden siirtohinnat muodostuvat verkon laajuudesta ja investointien tarpeesta johtuen hyvinkin erilaisiksi. Tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla siirtohinnat ovat usein edullisempia kuin harvaanasutuilla alueilla, jossa sähköverkkoa per käyttäjä on metreissä enemmän.

Minkälaiset mahdollisuudet Naantalin Energian kaltaisella pienellä paikallisella yhtiöllä on menestyä tilanteessa, jossa marginaalit ovat pienet ja vaatimukset suuret?

Ajat, jolloin kuluttajan ainoa vaatimus on ollut toimitusvarma ja edullinen sähkö, alkavat olla takana. Varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat hyvin valistuneita sähkön tuotantotavan suhteen. Hinta ja toimitusvarmuus ei enää riitä, vaan tuotantotavan pitää usein olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, ja hyvä niin.

Paikallisen yhtiön näkökulmasta tämä on haaste. Toimintoja pitää kehittää niin, että entistä valistuneempi kuluttaja näkisi Naantalin asuinpaikkana, jossa kuljetaan kehityksen kärjessä myös energiaratkaisujen suhteen.

Tarvitsemme jatkossa aurinkosähköjärjestelmiä ja erilaisia älykkäitä verkkoja, jotta pysymme ajan hermolla. Haaste on pienelle yhtiölle suuri, mutta toisaalta on palkitsevaa havaita, että kuluttajan vaatimukset näyttäisivät olevan ilmaston ja maapallon selviytymisen kannalta tarkoituksenmukaisia.

Samuli Santalahti
Naantalin Energia Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Toimitusjohtaja mukana asentajien arjessa

Olin keskiviikkona 20. kesäkuuta koko päivän osana yhtiömme asentajaryhmää. Kokemus antoi itselleni hyvän tuntuman verkoston töihin ja ennen kaikkea töiden monipuolisuuteen ja niiden fyysisyyteen. Toimistossa istuvalle tämä oli korvaamattoman arvokasta kokemusta. Ja lisäksi hauskaa vaihtelua, sääkin kun osui vallan kohdalleen!

Aamu alkoi Karvetin työpisteestä klo 06.55

Kuten muinakin aamuina, asentajat ja työnjohto kerääntyy seitsemäksi sähköasemalle. Rutiineihin kuuluu päivän työmaiden läpikäynti, työryhmien jako ja tehtävien tsekkaus – toki kera kahvikupposen. Kello 07.15 lähdimme sitten liikkeelle.

Turvavarusteet päällä töihin: kypärä, takki ja turvakengät. Ensimmäisenä oli pikainen kaapelinnäyttö Soinisissa, jossa vesihuoltolaitos teki putkitöitä. Kaapelitutka käytössä merkattiin energian kaapelit asfalttiin. Työmaa pääsi siis käyntiin.


Isoin urakka Luonnonmaalla

Luonnonmaan Kultarannan kylässä oli työmaa, jossa 20 kilovoltin ilmalinja korvataan maakaapeleilla. Pitkä pätkä pyörätietä oli auki, jotta työtä pääsimme tekemään.


Ennen johtoihin koskemista piti saada johtolähtö jännitteettömäksi. Tämän teimme Kultarannan muuntamossa, jossa erotimme kytkimet. Pääsimme siis piipahtamaan presidentin alueella, porttien takana, toki valvotusti.


Kaivamista on paljon, osa kaivinkoneella ja osa lapiolla – pientä viimeistelyä hanskakäsin. Vanhaa johtoa piti myös poistaa, ja siinä tarvitsimme perinteisen puukon ja vasaran apua. Kaapelin katkaisussa käytimme kaapelitykkiä, jolla sananmukaisesti ”ammutaan” johdot poikki nallilaukaisulla. Tässä vaiheessa pitää ottaa muutaman metrin turvaetäisyys ennen laukaisua. Kuului vain iso tussahdus ja kaikki sujui hienosti.


Kaapelissa on monta kerrosta, jotka pitää huolellisesti kuoria, hioa ja puhdistaa ennen yhdistämistä. Näin taataan turvallinen ja häiriötön sähkön kulku, myös vuosikymmenten päähän. Jatkojen päälle tulevia suojia oli useissa eri vaiheissa erilaisista massoista kumiputkiin, jotka supistettiin päälle kaasutohottimella kuumentamalla. Näppärää, mutta monivaiheista ja tarkkuutta vaativaa. Saatika, että tietää, missä järjestyksessä mitäkin tekee.


Tässä viimeiset yhdistämiset ennen suojamuovien asennusta. Johdot liitettiin Luonnonmaantien ja Lepinkäisentien kulmassa olevaan muuntamoon.

Iltapäivällä kävimme verkostoasentaja John Aaltosen kanssa liittämässä uuden työmaakeskuksen Rantaruonankadulla olevalle Treeva Oy:n työmaalle. Mielenkiintoinen työ tämäkin.


Päivän päätteeksi palasimme vielä viimeistelytöihin Luonnonmaantielle, jossa urakka olikin jo pitkällä ja hiekat oli laitettu kaivuun päälle. Työmaan siivous ja sitten kohti Karvettia.

Hieno ja opettava päivä – sain tarttua oikeasti töihin, enkä vain katsellut vierestä. Kiitokset vielä Energian miehille ansiokkaasta opastuksesta!

Pasi Haarala
toimitusjohtaja
Naantalin Energia Oy

tiistai 29. toukokuuta 2018

Energiaa säästäviä ilmalämpöpumppuja saa kauttamme

Aloitimme keväällä ilmalämpöpumppujen myynnin kotitalouksille ja yrityksille yhteistyössä naantalilaisen Varsinais-Suomen Vaihtolämpö Oy:n kanssa. Tavoitteena on tarjota asiakkaillemme uusia vaihtoehtoja energian säästämiseen ja lämmityskustannusten alentamiseen.

Ilmalämpöpumppujen käyttäminen on ekoteko, sillä yli kolmannes keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta ja kodin lämmittämisestä. Ilmalämpöpumput sopivat tukilämmitysmuodoksi öljy- ja sähkölämmityksen rinnalle uusiin ja vanhoihin rakennuksiin ja kaikkiin talotyyppeihin. Ne vähentävät öljyn tai sähkön kulutusta, ja lämmityskustannuksissa voi säästää vuosittain jopa satoja euroja.

Ilmalämpöpumput myös parantavat asumismukavuutta. Lämpimänä vuodenaikana niitä voi käyttää sisäilman energiatehokkaaseen viilentämiseen. Pumppu voi helpottaa allergikkojen elämää suodattamalla sisäilmasta pölyä, siitepölyä ja muita pienhiukkasia.

Varsinais-Suomen Vaihtolämpö on erikoistunut lämpöpumppujen myyntiin, asennuksiin ja huoltoon. He pystyvät tarjoamaan asiakkaille koko paketin avaimet käteen -palveluna: laajan valikoiman laadukkaita ilmalämpöpumppuja sekä luotettavaa, ammattitaitoista asennusta ja asiakaspalvelua. Tilauksen voi tehdä suoraan Naantalin Energian verkkosivujen kautta. Kaikki tuotteet myydään aina asennettuina ja käyttövalmiina, eikä talon rakenteisiin tarvitse tehdä erikoisratkaisuja.

Lue lisää ilmalämpöpumpuista verkkosivuiltamme ja tee tilaus. Voit ehtiä nauttimaan ilmalämpöpumpun viilennyksestä vielä tämän kesän helteillä!


Lämmintä kesää!

Pasi Haarala
Toimitusjohtaja

torstai 3. toukokuuta 2018

Naantalin Energian investoinnit parantavat toimitusvarmuutta

Yksi yhtiömme historian suurimmista investoinneista valmistui loppuvuonna 2017. Rakensimme 110 kilovoltin alueverkon Luonnonmaalle ja maakaapelin Luolalan teollisuusalueelle. Samassa yhteydessä maakaapeloimme Armonlaaksontien varrella olevat 20 kilovoltin ilmalinjat. Investoinnin suuruus oli yhteensä 1,65 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 60 prosenttia koko vuoden 2017 investointibudjetistamme.

Investoinnin tavoitteena on alueverkon toimitusvarmuuden parantaminen, sillä sähkönkulutus on kasvanut Luonnonmaalla. Aikaistimme investointia, koska Finnfeeds Finland Oy:n sähköntarve on kasvanut ja yhtiö tarvitsi liittymän 110 kilovoltin jännitteeseen. Kyseessä on ainoa 110 kilovoltin asiakkuus alueellamme.

Työt alkoivat maalikuussa 2017

Uusi 110 kilovoltin alueverkko rakennettiin Armonlaaksontien varrelle. Samassa yhteydessä kuvassa näkyvät kolme 20 kilovoltin ilmalinjaa maakaapeloitiin, ja vanhat ilmalinjat purettiin talven aikana pois.

Ylimmässä kuvassa 20 kilovoltin linjat ovat vielä maan päällä ja alimmassa kuvassa turvassa maan sisällä.  

 
Työt jatkuivat koko kesän ja alkusyksyn 

Alueverkko rakennettiin ilmajohtona Karvetin sähköasemalta Naantalinsalmen yli Luonnonmaalla olevalle Kukolan sähköasemalle. Johto-osan pituus on 3,7 kilometriä. Humaliston–Sokerirannan alueella rakensimme noin 630 metriä pitkän 110 kilovoltin maakaapelin uudelle kytkinasemalle, josta Finnfeeds Finland Oy:n tehdas liittyy Naantalin Energian alueverkkoon. 

110 kilovoltin linjat ylittävät Humaliston risteyksen, Kuparivuoren leirintäalueen ja Naantalin salmen. 

















 

Alla olevassa kuvassa näkyy 110 kilovoltin linjan alkupää, joka sijaitsee Karvetin muuntoasemalla ja jatkuu kohti Luonnonmaata. Vasen on uusi linja, ja oikea on Luolalasta Fingridin asemalta Naantalin Energialle tuleva linja.

 
Valmista marraskuussa 2017

Suunnittelimme rakennustyöt hyvin, ja kokonaisuus sujui hienosti aikataulussa. Kiitokset Naantalin Energian henkilöstölle sekä yhteistyökumppanillemme TLT Building Oy:lle.

Tänä vuonna investointimme ovat pienempiä kuin vuonna 2017, mutta silti varsin merkittäviä. Suurin yksittäinen investointimme on uuden Kukolanvainio 2 -asuinalueen sähköverkon rakentaminen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Lisäksi rakennamme esimerkiksi kaksi uutta puistomuuntamoa keskustan alueelle. Korvausinvestoinnit keskittyvät edelleen toimitusvarmuuden parantamiseen.

Pasi Haarala
toimitusjohtaja

Kannattaa katsoa myös videot rakennustöistä:

maanantai 12. helmikuuta 2018

Nappaa auringonsäteet energiaksi!

Kevät tulee jälleen ja aurinko paistaa jälleen yhä useammin, pidempään ja korkeammalta. Se saa monen omakotiasujan, maatalousyrittäjän ja yrittäjän miettimään ilmaisen, 100-prosenttisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä.


Kevät on aurinkoenergian kulta-aikaa, ja koko vuoden paras kuukausi on yleensä toukokuu. Taivaalla ei ole tuolloin kesän kevyitä pilviä tai siitepölyä, ja paneelit ovat viileänä tehokkaimmillaan. Maalis-lokakuun aikana tulee energiaa riittävästi vaikkapa kiinteistön tai käyttöveden lämmityksen tukemiseen.

Aurinko tuo euroja omaan kukkaroon

Arvioni mukaan sähkönkulutus ja siirtohinnat nousevat joka vuosi. Useat polttomoottorilla toimivat laitteet muuttuvat kokonaan tai osittain sähkökäyttöisiksi, kuten vaikkapa henkilöauto tai ruohonleikkuri.

Investoinnin takaisinmaksuaika on yleensä keskimäärin 14 vuotta. Tämän jälkeen eurot satavatkin omaan laariin vauhdilla, koska aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole juoksevia kuluja, kuten vaikkapa sijoitusasunnossa.

Valtiontukea ja hyvitystä sähkölaskuun

Valtiontuki uusiutuvalle energialle on edelleen käsittelyssä, mutta lähtökohta hakemuksille on yritysten osalta 25 prosenttia ja maatalouden osalta 40 prosenttia. Kotitaloudet saavat asennukseen kotitalousvähennyksen verotuksessaan.

Tämän lisäksi Naantalin Energia hyvittää yli oman tarpeen tuottamastasi aurinkoenergiasta seuraavasti: sähkön hinta muodostuu siten, että sähkön pörssihinnasta vähennetään välityspalkkio, 0,3 senttiä/kilowattitunti. Tämä tuotannon hinta hyvitetään asiakkaan energialaskussa, jossa se näkyy omana rivinään.

Oletko Sinä kiinnostunut aurinkoenergiasta? Ota meihin yhteyttä ja nappaa auringonsäteet energiaksi jo kevään aikana!


Aurinkoisin terveisin,

Marko Pulkkinen
toimitusjohtaja, Sun Solar Oy


Vinkit aurinkoenergiaa harkitsevalle

  • Aurinkoenergia soveltuu hyvin kiinteistöön, jonka vuosikulutus on yli 20 000 kilowattituntia.
  • Katon lappeen tulisi olla noin 25–40 astetta ja ilmansuunta etelään. Myös kaakko ja lounas ovat ihan hyviä ilmansuuntia. 
  • Puut tai rakennukset eivät saisi varjostaa kattoa, koska varjostumat heikentävät tuottoa huomattavasti.
  • Keväällä, kesällä ja syksyllä voit lämmittää uima-allasta aurinkoenergialla.
  • Kesällä voit viilentää kiinteistöäsi ilmalämpöpumpulla, kun auringon paistaessa energiaa tulee jopa yli oman tarpeen. Viileä asunto takaa maittavat unet koko perheelle.
  • Jos harkitset aurinkoenergiaa, nyt on paras aika pyytää ammattilainen tekemään ilmainen kartoitus kiinteistölläsi.

Lue lisää ja ota yhteyttä >

perjantai 9. helmikuuta 2018

Lämmin talvi ja teollisuuden sähkönkäyttö laskivat sähkönkulutusta

Naantalin Energia siirsi viime vuonna sähköä 124,6 miljoonaa kilowattituntia (124,6 GWh). Sähkön käyttö väheni kaikkiaan 1,6 prosenttia vuodesta 2016. Koko Suomessa sähkönkulutus pysyi edellisen vuoden tasolla. Valtakunnallisesti sähköä käytettiin viime vuonna 85,5 terawattituntia eli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Naantalissa sähkönkulutus pieneni erityisesti tammikuussa ja marraskuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Nämä kuukaudet olivat Naantalin seudulla lämpimämpiä kuin vuonna 2016, jolloin tammikuu, marraskuu ja joulukuu olivat hyvin kylmiä. Viime vuonna kulutus pysyi lähes samalla tasolla yksityistalouksissa sekä pienyrityksissä. Sen sijaan suurteollisuuden sähkönkulutus laski vuoteen 2016 verrattuna 5,7 prosenttia. Teollisuudessa energiatehokkuuteen on selvästi panostettu, koska laskutrendi on jatkunut jo usean vuoden ajan.

Energiatehokkuus ja alueellemme osuneet suurteollisuuden seisokit ovat yksi selkeä syy viime vuoden notkahdukseen. Sen sijaan kotitalouksien ja pkt-sektorin sähkönkulutus on ollut nousussa viimeisten kolmen vuoden ajan. Vielä ei kuitenkaan olla ihan samalla tasolla kuin huippuvuonna 2010, jolloin oli todella kylmä vuosi.

Kotitalouksien osalta kulutuksen kasvua selittävät muun muassa lisääntyneet maa- ja ilmalämpöpumput. Myös sähkökäyttöisiä laitteita on kotitalouksissa entistä enemmän, ja myös hybridi- ja sähköautojen suosio on selkeässä kasvussa.

Aurinkoista talven jatkoa! 

Pasi Haarala
toimitusjohtaja